Metsä Groupin miljardi-investoinnit kiihdyttäisivät hakkuita

Värinää tähän suuntaan on ja metsäteollisuudesta on kuultu uusia avauksia.  Uutisia uusista innovaatioista pulpahtelee kuin sieniä sateella ja selluteollisuuden sivuvirroista kehitellään monenlaisia biotuotteita.

Ilmastopaneeli: Ennusteet metsien hiilinielun kehittymisestä poikkeavat valtavasti toisistaan (YLE)

Tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa, kristallipallosta oli 2000-luvun lopulla vaikea aavistaa, että vuosikymmenen päästä maailma näyttääkin taas aivan toisenlaiselta. Muovijäte, ilmastonmuutos, sisäilmaongelmat ja ekologisuus ovat päivänpolttavia aiheita ja puu nähdään yhtenä keskeisenä ratkaisuna moniin modernin maailman kriittisiin ongelmiin. Metsäteollisuus on taas mahdollisuuksia täynnä ja uudet innovaatiot valtaavat alaa. Metsäalalta voisi hyvinkin löytyä Suomen uusi Nokia.

Vihreän hiilinielun maa

AVAINSANANA MONIPUOLISUUS

Sellu on raaka-aine ja välituote, ja jalostusarvoltaan heikompaa kuin paperi.  Niin hyvin kuin sellu maailmalla myykin, niin Suomen metsäteollisuuden siirtyminen heikomman jalostusarvon tuotteeseen herättää myös huolta. Kriittisesti sellubuumiin suhtautuvat kysyvät, miksi tyytyä kiinalaisten sellunkeittäjäksi, kun voisi itse kehittää korkeamman jalostusasteen tuotteita.

Metsätuotannon arvon voisi tuplata

Yksi luku voi kaataa sellun

Aalto-Yliopisto ja VTT aikovat kaksinkertaistaa metsäteollisuuden arvon

Väittelyn seuraaminen on ollut hämmentävää: ketä uskoa, kun tutkijatkin vetävät eri suuntiin, olkoot kyse hiilinieluista, puunkorjuutavoista tai metsätalouden merkityksestä kansantaloudelle? Yhteinen näkemys tuntuu löytyvän korkeintaan siitä, että kestävä hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön. Mitä kukakin pitää kestävänä, älykkäänä ja vastuullisena, onkin jo täysin toinen juttu.

METSÄSTÄ RATKAISUT MUUTTUVAN MAAILMAN ONGELMIIN

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Ihmeellinen sellu

“ Kysymys on, miten tehdään samanlainen hyppäys kuin viime vuosituhannen lopulla? Se ei voi tulla muuten kuin uusien tuotteiden avulla, niin että mennään jalostusarvossa eteenpäin.” – Lauri Hetemäki, Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja –

Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi

Vuosikymmen sitten metsäteollisuus kantoi yllään auringonlaskun alan imagoa.  Useita paperitehtaita suljettiin, metsäteollisuus oli myllerryksen keskellä ja tulevaisuuden näkymät olivat varsin synkkiä. Kun esimerkiksi Stora Enson toimitusjohtajalta Jouko Karviselta kysyttiin vuonna 2008, miltä Suomen metsäteollisuus näyttää kymmenen vuoden päästä, hän vastasi: “pienemmältä”.

Metsien uhanalaisten lajien määrä kasvoi

Yhä nuoremmista metsistä saadaan yhä enemmän puuta

Tikkusoppa porisemaan

Tutkijoiden mukaan on yksi ylivoimainen tapa muuttaa puu hiilinieluksi

JALOSTUSASTEEN NOSTO

Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki näkee, että metsäteollisuuden tulevaisuuden avainsana on monipuolisuus.

Suomen metsien hiilinielu pienenee 2021-2035

– Jos viime vuosituhannen puolella paperiteollisuus ja sahatavarateollisuus dominoivat koko metsäalaa, niin tulevaisuudessa ala koostuu monista eri puroista. Meillä ei ole enää yhtä voimakasta sektoria kuin mitä paperiteollisuus oli.

Esimerkiksi Äänekoskelle vuonna 2017 rakennettu Metsä Groupin Suomen suurin sellutehdas tuottaa havu- ja koivusellun lisäksi mäntyöljyä, tärpättiä ja bioenergiaa sekä rikkihappoa, biokaasua ja biopolttoainepellettejä. Lisäksi tehtaalla kehitetään uusia tuotteita, kuten sellupohjaisia tekstiilikuituja ja ligniinijalosteita. Hetemäki painottaa koulutuksen tarpeellisuutta. – Kyllähän kaikki lähtee koulutuksesta ja tutkimuksesta. Takavuosina on ollut vähän lamaantunut tunnelma, eikä metsäala ole ollut niin houkutteleva. Toivon mukaan uusien tuotteiden tarve lisää metsäalan kiinnostavuutta ja satsauksia myös tutkimukseen. – Metsäalalle tarvitaan nyt kaikenlaista osaamista. Meillä on Suomessa vahva insinööri- ja kemianosaaminen ja sitä kautta tietoa siitä, mitä puusta voi tehdä, mutta taas hirveän vähän tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä, missä kannattaa tehdä ja miten tämä vaikuttaa työlllisyyteen.

Biotalous.fi esittelee monipuolista suomalaista biotaloutta

REPIVÄ METSÄKESKUSTELU

He tulkitsevat Suomen palaavan bulkkituotteiden viejäksi, jolloin puun käytön hyödyt valuvat ulkomaille ja lisäksi munien nähdään olevan liikaa yhdessä Kiina-korissa. Globaaleilla markkinoilla asetelmat saattavat muuttua nopeasti ja on riskialtista laskea yhden maan kysynnän varaan. Moni asiantuntija varoittaa, että pidemmällä aikavälillä kilpailukykyä ei pysty ylläpitämään tehokkuuden maksimoinnilla ja kustannusten minimoinnilla, vaan menestys löytyy jalostusarvoa kasvattamalla.

IPCC:n ilmastoraportin herättämä huoli nosti syksyllä 2018 metsän kuumaksi keskustelunaiheeksi. Lusikkansa soppaan on laittanut jotakuinkin jokainen taho, jota suomalaisen metsän ja metsätalouden tulevaisuus kiinnostaa. Näkökulmia on lähes yhtä monta kuin keskustelijaakin.

Onko Suomen kansallisaarretta käytetty järkevästi?

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan uusia päästöjä vähentäviä ratkaisuja ja biotalouden katsotaan tarjoavan vastauksen fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen. Kolikon kääntöpuolena biotalouden kasvu tarkoittaisi metsien laajempaa käyttöä. Metsien hiilivarastoa pitäisi kuitenkin lisätä, jotta metsästä saataisiin tehokas hiilinielu ilmastotalkoisiin. Lisäksi tehokas metsänhoito yksipuolistaa metsiä ja köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta, eikä Suomi ole saavuttanut YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitetta, jonka mukaan maamme metsistä tulisi suojella vähintään 17 prosenttia.

LUE LISÄÄ

VTT on laskenut, että Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvon voisi kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, jos teollisuus panostaisi korkean lisäarvon biotuotteisiin ja markkinat kehittyisivät suotuisasti. Myös Lauri Hetemäki katsoo, että Suomessa tulisi ottaa askel eteenpäin korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Edellinen suuri harppaus tapahtui ennen vuosituhannen vaihdetta. – Vuodesta -85 vuoden 2000 alkuun jalostusarvo per puukuutio tuplaantui Suomessa. Silloin tapahtui huima hyppäys arvokkaampiin tuotteisiin, kun taas viimeisen 15 vuoden aikana ollaan pysytty aika samalla tasolla. Kysymys on, miten tehdään samanlainen hyppäys kuin viime vuosituhannen lopulla? Se ei voi tulla muuten kuin uusien tuotteiden avulla, niin että mennään jalostusarvossa eteenpäin, Lauri Hetemäki summaa. Hän huomauttaa, että jalostusarvon nosto ei tapahdu hetkessä. – Uuden keksiminen, innovaatiot, ovat varmasti välttämättömiä.

Vaikka paperin kysyntä on heikentynyt yhä kiihkeämmin sähköistyvässä maailmassa, sellun vienti on ennätyslukemissa. Biotalousbuumi ja sellutehtaiden sivuvirtojen hyödyntäminen uusissa innovaatioissa ovat vielä orastavia mahdollisuuksia raakasellun tuotannon rinnalla. Sellulle riittää kysyntää erityisesti Aasian markkinoilla ja etenkin Kiinan merkitys kauppakumppanina on kasvanut. Kiina on investointeineen lipunut useamman uuden suuren metsäteollisuushankkeen veturiksi Suomessa. Lauri Hetemäki huomauttaa, ettei ulkomaisessa pääomassa ole sinänsä mitään uutta, kansainväliset sijoittajat ovat olleet mukana Suomen metsäteollisuudessa kautta historian. – Tilanne on vähän sama kuin 1900-luvun alussa, myös silloin Suomen puunjalostus lähti ulkomaisella pääomalla nousuun. Silloin rikkailla eurooppalaisilla oli varallisuutta investoida, nyt se on Kiina, jolla on pääomaa.

Vain yksi malli tukee hallituksen hakkuutavoitteita

Vuonna 2018 metsiä hakattiin Suomessa enemmän kuin koskaan ennen, 77 miljoonaa kuutiota. Samalla metsien uhanalaisten lajien määrä on lisääntynyt ja luonnon monimuotoisuus kaventunut. Kuuma väittely kiertääkin sen ympärillä miten, minkä ikäisenä ja kuinka paljon metsää voidaan kaataa niin, ettei metsän hiilinielun kasvu vaarantuisi. Missä on tasapaino, miten sekä säilyttää että syödä kakku? Lauri Hetemäki ei kiistelystä pelästy vaan hän näkee kuumentuneen metsäkeskustelun kaikkine kiistoineen myös myönteisenä asiana. Euroopan tasolla metsäkysymyksiä seuraava Hetemäki pitää metsäkiistoja merkkinä siitä, että metsistä välitetään ja metsiä arvostetaan. – On maita, joissa ei ole metsäkonflikteja siinä määrin kuin meillä, mutta näissä maissa ihmiset eivät välitä metsistä. Espanjassa esimerkiksi metsiä ei pidetä arvokkaina ja sen tähden metsille tapahtuu kaikkea ikävää. Konfliktit kertovat siitä, että meillä on monia eri intohimoja metsään, enkä näe sitä mitenkään pahana.

SISÄLLYS

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA METSÄSTÄ

PUURAKENTAMISEN UUSI KUKOISTUS

PIHKA PARANTAA LUONNOLLISESTI

SELLUKUITU MULLISTAA VAATE-TEOLLISUUDEN

ALKUUN

PUU KORVAA MUOVIA

METSÄ ON ELÄMYS

HYVINVOINTIMME JUURET OVAT METSÄSSÄ

URBAANIT METSÄNOMISTAJAT

METSÄ ANSAITSEE ARVOKKAAMPIA TUOTTEITA

AUTOT KULKEMAAN MÄNTYÖLJYLLÄ

DESIGNTUOLISSA PUUN ARVO ON KORKEIMMILLAAN

Seuraavaksi: METSÄ ON UNOHTUMATON ELÄMYS

METSÄSSÄ KASVAA EKOLOGISTA JA EETTISTÄ LIHAA